Viime päivinä on valtamediakin herännyt siihen, että koodaus tosiaan tulee ensi syksynä peruskouluihin ja että opettajat ovat asiasta hieman pihalla. Osa uutisoinnista on huomannut IT-kouluttajien alullepaneman Koodiaapinen-MOOCin. IT-kouluttajissa tämä tilanne tiedostettiin jo vuoden 2013 syksyllä, jolloin aloitimme suunnitelmat tilanteen auttamiseksi. Kevään seminaareissamme syntyi idea MOOCista ja avoimesta materiaalikirjastosta. Kokosimme iskuryhmän, jossa on sekä esi- ja alkuopetuksen, alakoulun ja yläkoulun opettajia. Kesällä saimme taustatukea Aalto-yliopistosta ja talkoopäivässä saimme laadittua askelmerkit kohti syksyn massiivista verkkokurssia eli MOOCia.
MOOC käynnistyi toissapäivänä. Mukana oli alussa 1500 opettajaa, nyt niitä on jo yli 1650. Parissa päivässä saamamme palaute on todella innostavaa - tämähän toimii! Kurssille ehtii mukaan vielä 24.10. mennessä ensimmäisen jakson tehtävät tekemällä. Koulutamme näillä näkymin siis 4% peruskoulun opettajista tänä syksynä. Keväällä järjestämme uuden toteutuksen.
Lisätietoja kurssista http://koodiaapinen.fi
Ja koska uutisoinnissa on nyt Koodiaapista luonnehdittu mm. "Aalto-yliopiston vetämäksi", kerrotaan nyt tässä, ketkä ja mitkä ovat oikeasti Koodiaapisen taustalla.
IT-kouluttajat ry:tä on kiittäminen oikeiden ihmisten kokoon saamisessa. Avainhenkilöt MOOCin ideoinnissa olivat Tarmo Toikkanen, Tero Toivanen, Vuokko Kangas, Mikko Jordman, Eija Kalliala, Lasse Seppänen, sekä kaikki IT-kouluttajien kevätseminaariin osallistujat. Yleisön laajentamisessa oli hyödyksi, että IT-kouluttajat on TIVIA ry:n jäsenyhdistys ja olimme yhteydessä sen verkostojen kautta mm. Sytyke ry:hyn ja Agile Finland ry:hyn. Koodiaapinen-nimi syntyi IT-kouluttajien seminaarin illanvieton aikana nimi-ideoita keräämällä ja niistä myöhemmin äänestämällä.
Koodiaapisen verkkosivuston on rakentanut Tarmo Toikkanen. Palvelintilan tarjoaa Open Knowledge Finland ry:n Open Education -työryhmä.
Suomen eOppimiskeskus järjesti keväällä Apps4Education-kilpailun, jossa yhtenä osakilpailuna oli koodaus kouluun. Tässä kilpailussa voitti mm. Tero Toivasen Scratch-klubi. Voiton kannustamana Scratch-klubi otettiin tulevan Koodiaapisen MOOCin lähtökohdaksi.
Järjestimme kesällä talkoopäivän Aalto-yliopiston tiloissa, koska Tarmo Toikkanen Aalto-yliopiston tutkijana pystyi tilat helposti järjestämään. Talkookutsussa saatiin mukaan Oulun etäpisteeseen Vuokko Kankaan seuraksi mm. Jari Laru, Arto Niva, Sirpa Tikkala, Markus Översti ja Virpi Takkinen. Aalto-yliopiston tiloissa talkoissa oli Tarmo Toikkanen, Tero Toivanen, Tiina Partanen, Tiina Korhonen ja Eija Kalliala. Näissä talkoissa sovittiin, kuka tekee ja mitä syksyn MOOCin eteen.
Syksyn MOOC-toteutuksen päätekijät ovat Tero Toivanen, Tiina Partanen ja Vuokko Kangas. Talkooporukkaa vetää ja kokonaisuutta jollain tavalla hallinnoi Tarmo Toikkanen. MOOC-alustaksi valittiin kotimainen Eliademy kahdesta syystä: Tero oli keväällä vetänyt menestyksellä 500 opettajan iPad-koulutuksen Eliademyssä ja Tarmo oli ollut mukana TEKES-hankkeessa yhdessä Eliademyn kanssa, myös hyvin kokemuksin.
Alkusyksyn aikana sattumalta löysimme SYK:n Minna Konttisen, joka kirjoitti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoituksella Ohjelmointi alakouluun -opettajan opasta. Varsin nopeasti päädyimme liittämään tämän oppaan vedoksen Koodiaapisen materiaaleihin.
Tällä porukalla MOOC siis on syntynyt. Osaan materiaalituotannosta on saatu rahallista tukea, suureen osan ei. Itse MOOC on rakennettu iltapuhteina oman työn ohella.
Ensi keväänä Koodiaapinen MOOC järjestetään uudemman kerran. Koetamme myös tunnistaa MOOCin menestystekijät ja pulmakohdat ja katsomme, onko niissä jotain Eurooppaan vietävää. Keväällä Innokas-verkostokin on MOOC-kuvioissa mukana.
Vaikka 100%:a opettajista ei koskaan voida tavoittaa, toivomme, että viestimme koodauksesta innostavana luovan ilmaisun välineenä (loogisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja matematiikan harjoittamisen lisäksi) saavuttaa useimmat koulut. Ja jos jokin (digitaalisiakin) oppikirjoja tuottava taho haluaa oppimateriaalinsa koodausosiot innostaviksi eikä paperinmakuiseksi pseudomatematiikaksi, Koodiaapisen materiaalit ovat avoimella lisenssillä julkaistuja eli niitä voi hyödyntää. Meihin voi olla myös yhteydessä.
Peruskoulussa alkaa vuonna 2016 ohjelmoinnin hyödyntäminen oppimisessa. IT-kouluttajat vetää talkooporukkaa, joka rakentaa opettajille tukimateriaalia Koodiaapinen-nimellä. Toisin kuin jotkut ovat luulleet, ohjelmoinnin tarkoitus ei ole kouluttaa kaikista lapsista oikeaoppisesti laajoja tietojärjestelmiä tuottavia ammattilaisia, vaan tuoda tietotekniikan käyttö luontevalla ja hyödyllisellä tavalla merkittävämpään osaan opetuksessa ja opiskelussa. Koodauksella opitaan tietotekniikan toimintaperiaatteita ja ohjelmoinnin alkeita, mutta koodausta käytetään opintojen aikana ongelmanratkaisun tukena sekä luovan ilmaisun välineenä.
I