Blogi

Totuuden jälkeisessä ajassa puhutaan tiedolla johtamisen tärkeydestä. Mutta tietoaineistojen käyttö vaatii osaamista. Uusvanha sanontakin sen tietää: “Vale, emävale, tilasto”. Eli sen sijaan, että luotamme jonkun lobbarin tekemään visualisointiin numeroista, pitäisi meidän päästä itse siihen dataan käsiksi ja tarkistaa, mitä se pitää sisällään. Näitä taitoja voi alkaa opetella jo alakoululainen, vanhemmista oppijoista puhumattakaan.

IT-kouluttajat järjestää kaksi tilaisuutta, joissa saatte joko pikaperehdytyksen tai syväsukelluksen aiheeseen ja opitte käyttämään maksuttomia työkaluja, joita oppilaatkin voivat käyttää tiedonhakuun.

Syksyllä, 22.11. klo 16–19 on mahdollisuus osallistua tehokkaaseen työpajaan Helsingin Pasilassa. Tilaisuus on jäsenillemme maksuton! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://itko.tivia.fi/fi/2018/wikidata-oppija-opettaja

Ja kevättalvella 8.–9.2.2019 järjestämme Tallinnassa kaksipäiväisen seminaarin, jossa on hyvin aikaa toisaalta yhdessä pohtia käyttötapoja avoimille tietoaineistoille ja erilaisille työkaluille, toisaalta harjoitella niiden käyttöä riittävästi, jotta voitte välineet luottavaisesti esitellä oppijoillennekin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://itko.tivia.fi/fi/2019/data-opetuksessa

Alustavien palautteiden perusteella viikonloppuna pidetty Tekoäly oppijan sisällä -seminaari oli nappiosuma ja tarjosi opettajille oikeasti hyödyllistä lisätietoa, oivalluksia ja ymmärrystä tekoälystä ja sen mahdollisuuksista opetuksessa. Julkaisemme seminaarin aineistoja ja työpajojen tuloksia tulevan viikon aikana.

ITK-konferenssissa olemme mukana Koodiesterata-ohjelmanumerossa, jossa kokeillaan menestyneen Koodiaapinen-MOOCin oppien perusteella uudenlaisia lähestymistapoja ohjelmoinnin opetukseen. Olemme myös yhdessä CSC:n ja Wikimedia Suomen kanssa kannustaneet opettajia jakamaan tekemiään aineistoja Perusopetuksen Wikiloikka-hankkeessa, josta myös pidämme puheenvuoron ITK:ssa. Tule tapaamaan meitä ständille 104!

IT-kouluttajat ry tekee jälleen historiaa järjestämällä Koodiesteradan, joka on avoin kaiken ikäisille koodaamisesta kiinnostuneille. IT-kouluttajat ry oli mukana järjestämässä Koodiaapinen-MOOCeja, joihin osallistui yli 3000 opettajaa. Olemme olleet mukana vaikuttamassa Suomen tulevaisuuteen, jossa voidaan ehkä vielä joskus olla paitsi koulutuksen myös ohjelmoinnin ihmemaa. Koodiesterata voi olla yksi askel lisää tällä tiellä.

Jos olet ohjelmoinut ScratchJr-, Scratch-, Python-, Racket-, Arduino- ja/tai Java -ympäristössä ja/tai olet muokannut Wikimedian projekteja, niin tule mukaan testaamaan taitojasi hauskoissa ja luovuuttakin vaativissa tehtävissä. Ikärajoja ei ole! Sarjoista valitaan luovimmat ratkaisut, jotka palkitaan. Ja kaikki tämä täysin ilmaiseksi! Paikalta löytyy myös pientä purtavaa.

Sijainti: Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Rautatieläisenkatu 5, (tila 449, 4. kerros) Helsinki. Osallistua voi myös etänä.
Ajankohta: 1.11.2017 klo 17.00–19.30.

Ilmoittaudu tästä linkistä!

IT-kouluttajien Tallinnan seminaarissa Ajaako AR VR:n edelle? 24.–25.3.2017 tutustuttiin lisättyyn ja virtuaalitodellisuuteen sekä niiden yhdistelmään – AR, VR, MR. Seminaarin satoa löytyy seminaarisivulta.

Oheisessa kuvassa kokeillaan Hololenseja.

IT-kouluttajat ry palkitsi kunniakirjalla ja 500 euron stipendillä vuoden 2016 TVT-opettajat Open avoin data -seminaarissa 16.2.2017.

Perusasteella palkittiin Tiina Partanen Lielahden yläkoulusta, toisella asteella Mikko Karilainen Rasekon ammattiopistosta ja korkea-asteella Päivi Klimenko Kajaanin ammattikorkeakoulusta.
Palkitsemisperustelut ja vajaan kymmenen minuutin tallenne palkitsemistilaisuudesta löytyvät vuoden tieto- ja viestintätekniikkaopettaja -sivulta. Sieltä löytyy myös tietoa aiempien vuosien TVT-opettajista palkitsemisperusteineen – sekä linkki lomakkeeseen, jolla voit ehdottaa vuoden 2017 TVT-opettajaa perusasteella, toisella asteella tai korkea-asteella.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa vasemmalta Päivi Klimenko, Eija Kalliala ja Tarmo Toikkanen. OIkeanpuoleisessa kuvassa oikealta Mikko Karilainen, Eija Kalliala ja Tarmo Toikkanen. Kuvassa alla Tiina Partasen kunniakirja. Kuvat: Tero Toivanen. 

Tarvitsetko opetukseesi kuvia tai ajantasaisia tietoja eri maiden väestöstä, lentoliikenteen määristä, tautien esiintyvyydestä tai vaikka Suomen luonnonsuojelualueista? Niitä löydät avoimena datana, jota voit vapaasti hyödyntää opetuksessa. Älä siis rakenna opetustasi keksityn datan varaan, kun aitoa dataa on maksutta saatavilla. 

Mikä on opetuksen Wikiloikka? Oletko tutustunut Wikikirjastoon rakentuvaan peruskoulun avoimeen oppimateriaaliin? Onko sinulla oppimateriaalia, jolla voisit täydentää peruskoulun avointa oppimateriaalia? Tai opetatko toisella asteella tai korkea-asteella? Voisiko sinnekin tuottaa yhdessä avointa oppimateriaalia? Tiedäthän: kun jaat, niin saat? 

Kuulet lisää avoimista materiaaleista opetuksessa 16.2.2017 seminaarissa Open avoin data. Tule mukaan! Ilmoittaudu 9.2. mennessä.

(Kuva: Werner Holmberg: Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä). Lisenssi: Public Domain. Valokuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.)

Tallinnan seminaarissa 24.–25.3.2017 tutustumme lisättyyn todellisuuteen (AR) ja virtuaalitodellisuuteen (VR). Ohjelma päivittyy IT-kouluttajien tapahtuma-sivustolla, josta löydät myös ilmoittautumislinkin. Ilmoittaudu mukaan!

Idea Python-klubista oli muhinut mielessäni jo pitkään. Yksi kouluni yläkoulun opettajista laukaisi kuitenkin luomisprosessin liikkeelle sanomalla: "Voi, kun olisi ympäristö, jossa ohjelmointia voisi oppia helpommin." Taustalla oli se, että hän oli osallistunut ohjelmointikursseille ja vaikka ne olivat olleet tosi hyviä, tuntuivat ne liian vaikeilta ja aikaa vieviltä yläkoulussa toteutettaviksi. Python-klubi syntyi Scratch-klubin pohjalta tarpeesta luoda helppo ja hauska ympäristö oppia Python-ohjelmointia. Ohjelmoinnin opiskeluun löytyy todella paljon erilaisia oppimisympäristöjä. Python-klubi eroaa niistä myös siinä, että se perustuu pelaajaoppimiselle. Pelaajaoppimisella en tarkoita pelaamalla oppimista, vaan sitä, kuinka pelaajat oppivat. Pelaajat oppivat kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Teoria ja ohjeet ovat minimaaliset. Oppiminen tapahtuu ongelmia ratkoen ja tietoa etsien eri lähteistä.

Erinomainen tilaisuus oppia ohjelmointia on opettajille suunnattu Koodiaapinen-MOOC, joka alkaa 15.10.2016. Siinä opitaan ohjelmoinnin lisäksi sitä, kuinka opettaa ohjelmointia oppilaille. Koodiaapinen MOOC:ssa on neljä linjaa: ScratchJr (esi-2 lk), Scratch (3-6 lk), Racket (7-9 lk) ja Python (7-9 lk).

Halusin tehdä Python-klubin visuaaliseksi ja siksi siinä käytetään hyväksi turtle-kirjastoa. Se on samalla vaatimaton kunnianosoitus 31.7.2016 kuolleelle Seymour Papert:lle. Hänen kirjansa ”Mindstorms: Children, Computers, And Powerful Ideas” on ollut Scratch-klubin ja Python-klubin yksi tärkeimmistä innoittajista. Kilpikonna esiintyy lähtes kaikissa tehtävissä.

Olen suunnitellut ympäristön toimimaan saumattomasti yhdessä Scratch-klubin kanssa. Samalla se antaa oppijalle ja opettajalle mahdollisuuden eriyttää oppimistaan/opetustaan ja vertailla kahta erilaista tapaa tehdä samoja asioita ohjelmoiden. Niitä voi myös tehdää rinnakkain samanaikaisesti. Jokaisesta Python-haasteesta löytyy linkki vastaavaan haasteeseen Scratch-klubissa. 

Yksi sen parhaista puolista on, että Python-klubia voi tehdä millä vain laitteella eikä omalle koneelle tarvitse ladata mitään. Ohjelmointiympäristönä toimii trinket.io upotettuna Python-klubin sivustoon.

Erityinen kohderyhmänä ovat siis yläkoulun oppilaat, mutta se voi sopia lähes kelle vaan. Jos on liian vaikea, voi siirtyä Scratch-klubiin. Jos se on taas liian helppo, voi siirtyä vaikka Koodiaapisen Racket- tai Python-linjalle.

Python-klubi koostuu tällä hetkellä kuudesta ohjelmointikäsitteestä ja niihin liittyvistä yhdeksästä tehtävästä. Python-klubi tulee varmasti pikku hiljaa laajenemaan.

Python-klubi löytyy osoitteesta: http://www.teromakotero.fi/python-klubi/

Peruskouluissa pitäisi lasten oppia ymmärtämään tietotekniikkaa ja ohjelmointia ja niiden merkitystä yhteiskunnassa. Opettajille IT-kouluttajat on tarjonnut jo vuoden ajan maksutonta verkkokurssia. Koodiaapinen käynnistyy taas ensi viikolla! Mutta siitä huolimatta lapset voivat perehtyä teemaan itsenäisesti, vaikkapa Ylen tuottaman Rosan koodi -pelin avulla.

Koodiaapinen ja IT-kouluttajat ry tekee yhteistyötä Ylen kanssa, jotta Rosan koodi soveltuu myös kouluissa hyödynnettäväksi. Kevyimmillään koulun käytäville voi tulostaa julistesarjan, joka on yksi Rosan koodi -pelin haasteista ja joita lapset voivat itsenäisesti ratkoa. Opettajien niin halutessa Rosan koodi -tarinaa, animaatioita ja tehtäviä voi hyödyntää opetuksessa herätteinä, tehtävinä tai palkintoina.

Lisätietoja: rosankoodi.fi

Meillä Ylivieskassa Jokirannan koululla on alkanut opetushallituksen tukema Jokiranta 360-hanke, jossa yhtenä painopisteenä on maker-kulttuurin kehittäminen koululla. 

Mitä näet oheisessa kuvassa?

Kyseessä on romukopasta pelastettu radio-ohjattava auto. Autoista yleensä menee rikki (joistain hyvinkin äkkiä) radio-ohjauksen piirilevy, jonka jälkeen autolla ei voi tehdä enää mitään. Auton voi kuitenkin hyötykäyttää Arduinon ja moottoriohjausyksikön avulla riisumalla autosta muun elektroniikan. Tällöin saadaan halvalla ohjelmoitava, yksinkertainen robotti. Jos vastaavan auto/robottirungon ostaa kaupasta, niin sillä hinnalla saa jo parikin halpaa radio-ohjattavaa (ehjää) autoa. Tällaisen robottirungon kehittelyssä voi mennä hyvinkin pitkälle. Kuvassa on Arduino-yhteensopiva Sparkfunin Redboard, jonka päällä on Adafruitin moottorinohjausyksikkö. Tällöin autoa voidaan ohjelmoida etukäteen ajamaa tiettyjen ohjeiden mukaan. Lisäämällä esimerkiksi Bluetooth-adapteri, autoa voidaan jo ohjelmoida käyttäen kännykkää (ja kännykkään tehtyä ohjelmaa). Tai autoon voidaan asentaa antureita (kiihtyvyys-, törmäys-, valoisuus- tai infrapuna-anturi) ja tehdä autosta itsenäisesti toimiva robotti.

Seuraavassa videossa on toteutettu tee-se-itse -periaatteella itseohjautuva auto.